Kategoriat
Yleinen

Vapauden henki

Gargantua
Gustave Doré, 1873

Yksilö on vapaa elämään tahtonsa mukaista elämää. Hänellä on täysi kehollinen itsemääräämisoikeus ja vastuu omista teoistaan.
– Perkeleen Temppelin ensimmäinen perusperiaate

François Rabelais kirjoitti 1500 luvulla Gargantuan ja Pantagruelin seikkailut, joiden satiirinen sisältö nauratti rahvasta ja kauhistutti hurskaita skatologisella huumorikerronnallaan. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa jättiläinen Gargantua rakentaa Theleman Luostarin, jonka asukkaat saavat elää säännöistä vapaata elämää. Luostarin ainoaksi säännöksi kirjattiin; Tee mitä tahdot. Luostarin asukkaat, nunnat ja munkit, elivät yhdessä ja saivat jopa astua avioon keskenään. Kukaan ei herättänyt nukkuvaa, eikä ruokailua tai juomista rajoitettu – he saivat seurata mielihalujaan vapaasti.

Rabelais oli itse elänyt fransiskaanimunkkina ja saanut kokea luostarielämän tarkkaan rajatun rutiinin, sääntöjen ja kieltojen runsauden, sekä arjen monotonian. Jätettyään luostarielämän taakseen hän uskoi ihmisen himoitsevan juuri sitä, mitä tältä kielletään – kuten Eedenin myytti ihmisen luonnosta opetti. Mikäli ihmiseltä ei mitään kielletäisi, ei tämä jäisi mitään kaipaamaankaan ja voisi elää onnellisena ja luontaisen ylevyytensa ansiosta hyviä tekoja tehden. Renesanssin ajan idealistina Rabelais saattoi uskoa humanististen ihanteiden ihmiseen ja Theleman Luostari oli hänen näkemyksensä täydellisestä yhteisöstä.

1700-luvun puoliväliin tultaessa englantilaiset ja irlantilaiset elostelijat ihastuivat ikihyviksi Theleman Luostarin toimintaperiaatteeseen ja perustivat ajan hengen mukaisesti herrasmieskerhoja yhteiskunnan kermalle. Näissä kerhoissa, joiden nimeksi vakiintui Hellfire Club, kokoontuivat paitsi tarkkaan valikoidut miehet, myös muista kerhoista poiketen naiset. Toisin kuin Rabelaisin utopiassaan uumoili, Hellfire Clubin jäsenet keskittyivät vapaudessaan täysin lihallisiin nautintoihin, hedonistisiin pitoihin, viiniin ja seksiin – unohtamatta sosiaalisten tabujen rikkomista ja uskonnon rienaamista. Englantilaisen Sir Francis Dashwoodin Hellfire Clubin virallinen motto oli “Fais ce que tu voudras” – Tee mitä tahdot. Hellfire Clubin suljettujen ovien takaisista bakkanaaleista on säilynyt hyvin vähän luotettavaa tietoa, mutta aikalaiset kriitikot tuomitsivat heidät milloin anarkisteiksi, milloin ateisteiksi, toisinaan jopa satanisteiksi.

Ranskan vallankumouksen motto, “vapaus, veljeys ja tasa-arvo”, kaikui halki Euroopan ja 1800-luvulle tultaessa romantiikan ajan älymystö löysi innoittajakseen ja esikuvakseen myyttisen vallankumouksen epäpyhimyksen; Lucifer Valonkantajan. Vapauden patriarkkana tämä Kirkas Aamutähti symboloi ikuista kapinaa despoottista monarkiaa vastaan. Saatanaa ei enää kuvattu vääräsäärisenä epäsikiönä, vaan kauniina ihmiskunnan rakastajana, tieteen ja taiteen mahdollistajana, sekä yksilön vapauksien puolesta taistelijana. Suuret romantiikan mestarit, kuten William Blake, Percy Bysshe Shelley ja Lord Byron olivat varhaisia satanistisia idealisteja, joiden ajattomat ajatukset, tunteen palo ja terävä kritiikki loivat pohjaa tuleville ihmisoikeus- ja tasa-arvoliikkeille. Vapauden henki kirkasti kasvonsa ihmiskunnan puoleen ja dogmaattisen autoritäärisyyden pimeys pakeni sen tieltä.

Vuonna 1904 mystikko Aleister Crowley kirjoitti näkyteoksen Liber AL vel Legisin, eli Lain Kirjan (The Book of the Law) toimimaan uuden uskonnollisfilosofisen järjestelmänsä perustana. Tälle uudelle uskonnolle Crowley antoi nimen Thelema – ja sen keskeinen laki: Tee mitä tahdot. Liber Oz, tiivistelmä Theleman keskeisistä vapauksista, on jo itsessään häpeilemätön sylkäisy kymmenelle käskylle, kääntäen kristinuskon kiellot ja käskyt häpeilemättömiksi vapauksiksi. Aleister Crowley herätti aikalaisissaan pelkoa ja inhoa ja hänet nimitettiinkin Maailman Pahimmaksi Mieheksi. Huomiosta mieltyneenä Crowley ei suinkaan paennut pahamaineisuuttaan, vaan kutsui myös itse itseeän Suureksi Pedoksi 666:si. Crowley eli kuten saarnasi ja antautui täysin filosofialleen, tutkien ja harjoittaen magiaa, estotonta seksiä ja vielä estottomampaa seksimagiaa. Aleister Crowleyn kuoltua vuonna 1947 kristikunta sai hetkeksi huokaista helpotuksesta, kunnes näyttämölle pian asteli uusi saatanallinen profeetta.

Saatanan Kirkon (Church of Satan) perustaja Anton Szandor LaVey tutustui Theleman lakiin, mutta sai maistaa pettymyksen karvasta kalkkia vierailtuaan Ordo Templi Orientisissa Crowleyn hengenperillisten luona. Thelemikot olivat LaVeyn makuun turhan keskittyneitä itäiseen mystiikkaan ja hengellisyyteen. Lisäksi thelemikot olivat kertakaikkisesti liian kilttejä! LaVey kaipasi satanismilleen Hellfire Clubien karnaaliutta ja rienaavuutta, sekä aimo annoksen julmuutta erottuakseen aikansa hippiliikkeistä ja nousevasta kristillisestä konservatiivisuudesta. Modernin satanismin ensimmäinen aalto alkoi ottaa muotoaan.

LaVey löysi lopulta itselleen sopivan innoittajan; Ragnar Redbeardin (mahd. Arthur Desmond), vuonna 1896 julkaiseman kirjan Voiman Filosofia (Might is Right or the Survival of the Fittest). Redbeard kuvasi luonnon amoralistisena taistelukenttänä, jossa vain raa’alla voimalla oli merkitystä – “Luonnollinen laki on kynttä ja hammasta – kaikki muu on erhettä!” Käsitykset universaaleista ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja moraalisesta hyveellisyydestä asetettiin sosiaalisen darwinismin tulilinjalle. Koska vain voimalla oli luonnossa merkitystä, tulisi ihmisenkin hylätä kaikki harhakuvat hyveellisyydestä ja antautua viidakon laeille. Fyysisesti heikomman naisen asema olisi täysin miehen armoilla, orjuutetut kansat saisivat pysyä orjina ja vain kaikkein häijyimmät, julmimmat ja kyvykkäimmät saisivat periä maan – kunnes saapuisi jälleen joku vahvempi joka voimallaan ryöstäisi kruunun itselleen. Tässä ikiaikaisessa sodan ja hurmeen kiertokulussa ihmiskunnasta kehittyisi sotureiden ja sankareiden jumalrotu, heikomman aineksen karsiutessa geenialtaasta likakaivoon.

LaVey ihastui Ragnar Redbeardin kirjan sanomaan jopa siinä määrin että suoraan plagioi siitä suuria osia omaan kirjaansa, Saatanalliseen Raamattun (The Satanic Bible). Voiman Filosofian sanoma vahvimman oikeudesta vakiintui Saatanan Kirkon kantavaksi  ideologiaksi. Vaikka Saatanan Kirkko ei avoimesti kannatakaan orjuutta tai etnistä puhdistusta, ei yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville myöskään tarjota apua tai empatiaa. LaVeyn satanismi on häpeilemättömän elitististä ja tämän koulukunnan satanisti erottaa itsensä keskinkertaisten massojen yläpuolelle, nähden itsessään vähintään muilta puuttuvan potentiaalin erinomaisuuteen.

Modernin satanismin toinen aalto, jota Perkeleen Temppeli edustaa, syntyi yhdysvalloissa vuoden 2010 tienoilla, kun joukko satanisteja erkaantui LaVeyn elitistisestä ja yhteiskunnasta eristäytyvästä filosofiasta. Saatanallinen Temppeli (The Satanic Temple) perustettiin vuonna 2013 ja nyt satanistit kävivät työhön satiirin, karnevalismin ja huumorin työkaluin kyseenalaistaessaan totuttuja normeja, yhteiskunnallisia epäkohtia ja valtauskontojen harjoittamaa teennäisyyttä. Saatanallisen Temppelin jäsenet puhuvat satanismista “taikauskosta vapaana uskontona”  ja sen keskeisiä arvoja ovat pragmaattinen skeptisyys, rationaalinen vastavuoroisuus, kehollinen autonomia ja uteliaisuus – Saatanaan suhtaudutaan kirjallisuuden hahmona ja ikuisen kapinallisen symbolina taistelussa mielivaltaista auktoriteettia ja sosiaalisia normeja vastaan. Dokumentti Hail Satan? on kierolla tavalla viihdyttävä katsaus toisen aallon satanistien yhteiskunta-aktivismiin ja toimintaa ohjaavaan ideologiaan.

Yksilön vapaus on myös yksi Perkeleen Temppelin keskeisistä  arvoista ja sitä me puolustamme. Ihminen on vapaa elämään tahtonsa mukaista elämää. Ihminen voi pukeutua, syödä ja juoda, ilmaista itseään, rakastaa ja tehdä sellaista työtä jota tahtoo. Individualismia korostavassa nyky-yhteiskunnassa edellytykset etsiä omat mieltymyksensä ja antautua oman polkunsa kulkemiseen ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Yhteiskunnan muut jäsenet saattavat kyllä pyrkiä rajoittamaan yksilön itseilmaisua ja elämänvalintoja nuristen paheksumalla, jopa avointa vihamielisyyttä osoittaen, mutta satanistille autenttisena itsenään elämisen tuoma mielihyvä voi hyvin olla arvokkaampaa kuin muiden ihmisten sosiaalinen hyväksyntä. 

Hänellä on täysi kehollinen itsemääräämisoikeus ja vastuu omista teoistaan. Ihmisellä on täysi vapaus koristautua ja muokata kehoaan haluamallaan tavalla, sekä syödä, juoda ja humaltua mielensä mukaan. Totaalisen vapauden unelmoiminen, oli kyse sitten vahvimman laista tai anarkistisesta utopiasta, ei kuitenkaan ole pragmaattista meille, jotka elämme osana modernia yhteiskuntaa. Voidaksemme nauttia yhteiskunnan mukavuuksista, joudumme sietämään joitain rajoitteita täydestä vapaudestamme; esivalta kun ei turhaan kanna miekkaa. Henkilö, joka räikeästi rikkoo maan lakia, huomaa pian menettävänsä kaiken vapautensa, ainoastaan houkka kävelee ruuhkaisella valtatiellä, vaikka vapaus hänellä tähän onkin.

Feministiliikkeet, sateenkaarikansa ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kylväneet monia niistä kehollisen autonomian siemenistä, joiden hedelmiä me tänä päivänä nautimme ja vaalimme. Työ ihmisoikeuksien puolustamisessa ei kuitenkaan ole loppunut, se vaatii jatkuvaa taistelua. Yhteiskunnallisia lakeja ja normeja tulee jatkuvasti kyseenalaistaa ja haastaa parhaan mahdollisen yhteiskunnan mahdollistamiseksi. Huumepolitiikkaa tulee muuttaa vanhentuneesta rankaisukeskeisestä ajojahdista Tanskan mallin mukaiseksi, joka tarjoaa hoitoa sitä tarvitseville. Lasten ympärileikkauksista on luovuttava haitallisena kulttuurijäämänä, joka loukkaa lapsen kehollista autonomiaa. Eutanasiasta on tehtävä laillista ja kuolinapua on tarjottava niille ihmisille, jotka haluavat lopettaa elämänsä omilla ehdoillaan. Transhoitoihin sisällytetty pakkosterilaatio on lopetettava epäinhimillisenä yksilön kehollista autonomiaa loukkaavana ja hoidollisesti tarpeettomana erheenä.

Monet oikean käden polun uskonnoista tarjoavat hurskaille turvaa sääntöjen runsaudella. Ne jakavat valmiita vastauksia, joita yksilön ei tarvitse itsenäisesti arvioida, tabuja, joita yksilö ei saa rikkoa. Sinulle halutaan kertoa kuinka pukeutua, kuinka käyttäytyä, mitä ajatella ja mitä tehdä; mitä saat syödä, milloin saat nukkua ja kuinka saat rakastaa. Satanismi on kaukana näistä autoritäärisyyden pilaamista ja dogmatiikan raiskaamista kulteista, jotka pyrkivät pelon ja häpeän asein alistamaan harjoittajansa tottelevaisuuteen. 

Maailmassa, jossa abrahamilainen jumala edustaa sokeaa uskoa, auktoriteetille alistumista, kuuliaisuutta normeille ja tekopyhää hengellisyyttä, valitsemme me Paholaisen esikuvaksemme ja puremme hampaamme jokaisen kielletyn hedelmän lihaan. Runollisesti ilmaistuna kantamme voidaan ilmaista seuraavasti: Siinä missä julma Jehova vaatii sinua kumartamaan, Saatana kehottaa sinua seisomaan uhmakkaasti. Saatanaa palvoo se, joka ei palvo mitään. Saatanaa seuraa se, joka kulkee omia polkujaan. Me olemme laittomuuden ihmisiä, kadotuksen lapsia ja antikristuksia, Hävityksen Kauhistuksia ja Turmion Iljetyksiä; meissä vaikuttaa uhittelevuuden Perkele ja suonissamme virtaa kapinoinnin henki!

Terve Saatana!

Tekijä Vulgarion

Harhaanjohtaja yrityksessä Perkeleen Temppeli

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s