Hand Satanizer

Lyhyesti
Hand Satanizer oli Perkeleen Temppelin ensimmäinen julkinen operaatio, jossa Suomen Satanistisen Seurakunnan jäsenet järjestivät humanitaarista yhteiskunnallista toimintaa. Pyrkimyksinämme oli auttaa pandemian hidastamisessa omalla panoksellamme, kyseenalaistaa julkisesti rukouksen auttava vaikutus ja tutustua julkisen toiminnan käytäntöihin. Kohtasimme ihmisiä julkisten liikennevälineiden läheisyydessä, jotta julkista liikennettä käyttävät ihmiset voisivat heti kaiteita ja nappeja koskettuaan desinfioida kätensä.

Hand Satanizer suoritettiin kolmena sessiona 15.5., 5.6. & 18.6. ja jäämme nyt odottamaan Covid-19 -pandemian mahdollista toista aaltoa. Vaikka Suomessa nykyinen koronatilanne vaikuttaisi olevan hallinnassa, saamme tuskin pitkään aikaan nauttia maailmasta ilman pandemiaa. Pidämme kuitenkin suihkepullot ja toimintamallin varastoituna ja aloitamme käsidesin jakamisen uudestaan, mikäli tilanne muuttuu.

Käytännön toteutus
Käsien desinfiointiaine siirrettiin aineelle sopiviin suihkepulloihin, jotta desinfiointiainetta voitiin jakaa turvallisen etäisyyden päästä, ilman fyysistä kontaktia ohikulkijoihin. Vapaaehtoisten omasta terveydestä huolehdittiin hengityssuojainten käytöllä ja jokaista ohjeistettiin ylläpitämään turvaväliä asiakkaisiin. Jokainen vapaaehtoinen kantoi mukanaan Perkeleen Temppelin vapaaehtoistunnusta ja sijoittautui kuulo- ja näköyhteyden päähän muista vapaaehtoisista – sekä turvakameroiden nähtäville.

Olimme sijoittaneet tiedotteet suomeksi ja englanniksi Perkeleen Temppelin facebook -sivuille, sekä toimintapaikkojemme läheisyyteen, jotta toiminnastamme kiinnostuneet ihmiset voisivat tyydyttää uteliaisuuttaan turvallisen etäisyyden päästä, eikä kulkuväylille muodostuisi ruuhkaa. Läsnäolostamme tiedotimme läheisten kauppakeskusten vartijoita ja HSL:n valvomoa – sekä läheisten markettien henkilökuntaa.

Vastaanotto
Useimmat ihmiset ilahtuivat julkeasta läsnäolostamme ja “Hail Satan, saisiko olla käsidesiä?” -huudahdukset kaikessa absurdiudessaan nostattivat kieron mielihyvän ja peittelemättömän hymyn monille kasvoille. Pyrimme tietoisesti kohtaamaan ohikulkijat positiivisella asenteella ja selviytymään ristiriitatilanteistakin kohteliaasti. Osa kiireettömistä ohikulkijoista pysäyhtyi lukemaan tiedotteemme ja saimme sekä kiitosta käsidesistä, että kehuja satanismin edustamisesta. Saimme myös nauttia muutamista kristillisistä soraäänistä, kun ohikulkijoiden virrasta päätään nostanut hurskas näki asiakseen ilmoittaa mielensä pahoittuneen. Koronatilanteesta johtuen emme olleet kuitenkaan paikalla osallistuaksemme väittelyyn tai haastaaksemme riitaa. Pahastuneita tahoja rohkaistiin ottamaan yhteyttä Perkeleen Temppelin sähköpostiin tai Facebook -sivuille.

Opittua
Operaatio Hand Satanizer saavutti sille asetetut tavoitteet; Ryhdyimme konkreettiseen työhön niin pandemian kuin taikauskoisuudenkin torjumisessa. Häpeilemätön läsnäolomme otettiin pääosin positiivisesti vastaan ja saimme käytännön kokemusta saatanallisesta vapaaehtoistyöstä.

Kaikkeen emme kuitenkaan osanneet varautua ja tulevaisuudessa muutamme hieman varustustamme. Perkeleen Temppelin kalustoon kuuluu jatkossa ensiapupakkaus, jossa haavojen sidonta- ja puhdistustarpeiden lisäksi löytyy kätevä silmähuuhde. Emme voi pidättäytyä optimistisessa luulossa kanssaeläjiemme hyväntahtoisuudesta, kun itse asetamme totuttuja normeja kyseenalaisiksi. Pyrkimyksemme vapaaehtoistyössä ei koskaan tule olemaan väkivallan nostattaminen, mutta meidän tulee tiedostaa sen ainainen mahdollisuus.

Kristillisen rakkauden kohteena
Operaation viimeisenä päivänä jouduimme kohtaamaan poikkeuksellisen agitoituneen ohikulkijan, jonka uhkaava käytös kohdistui ensisijaisesti vapaaehtoisiin. Tämä henkilö oli nähnyt tiedotteemme ja lukenut sitä riittävästi pahastuakseen läsnäolostamme. Risti kohotettuna ja kovaan ääneen sättien tämä henkilö antoi meille suullista palautetta voimakkain sanakääntein. Suuttumuksensa tilassa hän repi ja talloi tiedotteitamme seiniltä, sylki niiden päälle ja toistuvasti lähestyi vapaaehtoistyöntekijöitämme uhkaavasti käyttäytyen. Lopulta hän päätyi kyräilemään meitä viereiselle alueelle noin viiden muun ihmisen seurassa, silmäilemään peittämättömän vihan vallassa suuntaamme.

Jouduimme tuolloin arvioimaan oman turvallisuutemme ja periaatteidemme painoarvoa. Mahdollinen väkivaltatilanne ei ollut tavoitteemme, emmekä satanisteina kaipaa marttyytiyden kiiltävää kruunua. Alueen järjestyksenvartijat tiesivät läsnäolostamme, mutta tilanteen eskaloituessa saisimme odottaa heidän mahdollista väliintuloaan epämääräisen ajan. Keskustelimme vapaaehtoisten kanssa tilanteesta ja pohdimme vaihtoehtoja tilanteen selvittämiseksi.

”Sinä päivänä Helvetissä on kylmä ja pirut jakavat jäätelöä, kun me pötkimme pakoon kiukuttelevaa kristittyä!”

Saatana on voimakkaita tunteita herättävä hahmo ja me satanistit silkalla olemassaolollamme herätämme vihaa ja pelkoa. Ennakkoluulojen vallitessa me tulemme aina saamaan osaksemme karvasta sappea – ja tämä jumalaisen vihan malja on ylitsevuotavainen. Näemme kuitenkin rationalismin ja humanismin edistämisen tärkeäksi työksi, emmekä anna helpolla periksi näistä periaatteista. Miten voisimmekaan pitää itseämme arvossa, jos ensimmäisen vastaväitteen kuullessamme pötkisimme pakoon?

Lopuksi
Perkeleen Temppelin vapaaehtoistyöntekijät ovat -nimensä veroisesti- vapaaehtoisia. Työskentelyymme liittyy aina konkreettisia riskejä, jotka jokaisen työhön osallistuvan tulee tiedostaa. Itsensä ja oman elämänsä turvaaminen on jokaisen ihmisen perusoikeus, eikä millään taholla ole oikeutta vaatia yksilöä vaarantamaan henkeään tai terveyttään. Moni satanisti on kuitenkin joutunut taistelemaan oikeuksiensa ja olemassaolonsa puolesta jo niin pitkään, että jo pelkästä uhittelevuudestaan ja jääräpäisyydestään vain inspiroituu tällaisista soraäänistä.

Operaatio Hand Satanizer jatkui yksittäisestä uhkatilanteesta huolimatta – ja kenties sen virvoittamana. Perkeleen Temppeli soittaa jatkossakin rationalismin ja humanismin saatanallisia säkeitä, eikä tämä musta vuohi piilottele sarviaan lampaiden edessä.

Hail Satan!